Viime syksynä tein kovalla tohinalla 5 kappaletta korviksia obsidiaanista. Tarkoitus oli saada itsellä toinen korva venytyskorun lisäksi täyteen näitä, mutta totesin näiden pienimmilläänkin olevan liian isoja vieri vieressä pidettäviksi. Lahjoitin yhden parin äidille, ja loput jäivät pyörimään korulaatikon pohjalle.
Kun aloitin kivenhionnan, ajattelin etten ikinä tee lämpömittaria. Huomasin kuitenkin sellaisen meiltä puuttuvan, ja lopulta kiikutin tämän onnellisena kotiin. Ehkäpä sydämeni lämpeää lopulta myös kynätelineille, seinäkelloille... :D
Tilasin netistä tinasta valmistettuja korupohjia, ja päätin hyödyntää tuttavalta saamaani jaspismöhkälettä. Vaikka kiven (jaspis, oikealla) kuvioinnista pidänkin, ei hiontajäljestä tullut kuitenkaan kovin kummoinen. Punainen jaspis oli huomattavasti kovempaa kivessä oleviin muihin lajeihin verrattuna, joten kivi ei ole pinnaltaan tahi reunoiltaan tasainen. Pitää syksyllä kokeilla pelastaa vielä tilanne, mutta taidan hylätä koko jaspiksen ainakin tästä korupohjasta. Aiemmin hiomani vaaleampi kivi näyttää mielestäni paremmalta tummempaa korupohjaa vasten.
Sain äidiltä tuliaisiksi tällaisen vihreän kiven, ja lähdin vapaamuotoisesti hiomaan siitä taas "jotain". :) Toinen puoli on korusta kupera, toinen tasainen. Vielä pitäisi liimata tuo kalotti paikalleen. Näyttää vähän muumin päältä, vai? :D
Toffeeruutu! Kivi löytyi mökkirannasta, ja kiven alkuperäisiä muotoja seuraillen valmistui siitä tämä "karkki". Tähän pitäisi vielä liimata hopealätkät, jotta sen saisi ketjuun roikkumaan.
Silakka! Ikuisuusprojekti, jota on kiva pyöritellä kun ei tiedä mitä muuta tekisi. Saa nähdä valmistuuko ikinä. :)
Kun aloitin kivenhionnan, ajattelin etten ikinä tee lämpömittaria. Huomasin kuitenkin sellaisen meiltä puuttuvan, ja lopulta kiikutin tämän onnellisena kotiin. Ehkäpä sydämeni lämpeää lopulta myös kynätelineille, seinäkelloille... :D
Tilasin netistä tinasta valmistettuja korupohjia, ja päätin hyödyntää tuttavalta saamaani jaspismöhkälettä. Vaikka kiven (jaspis, oikealla) kuvioinnista pidänkin, ei hiontajäljestä tullut kuitenkaan kovin kummoinen. Punainen jaspis oli huomattavasti kovempaa kivessä oleviin muihin lajeihin verrattuna, joten kivi ei ole pinnaltaan tahi reunoiltaan tasainen. Pitää syksyllä kokeilla pelastaa vielä tilanne, mutta taidan hylätä koko jaspiksen ainakin tästä korupohjasta. Aiemmin hiomani vaaleampi kivi näyttää mielestäni paremmalta tummempaa korupohjaa vasten.
Sain äidiltä tuliaisiksi tällaisen vihreän kiven, ja lähdin vapaamuotoisesti hiomaan siitä taas "jotain". :) Toinen puoli on korusta kupera, toinen tasainen. Vielä pitäisi liimata tuo kalotti paikalleen. Näyttää vähän muumin päältä, vai? :D
Toffeeruutu! Kivi löytyi mökkirannasta, ja kiven alkuperäisiä muotoja seuraillen valmistui siitä tämä "karkki". Tähän pitäisi vielä liimata hopealätkät, jotta sen saisi ketjuun roikkumaan.
Silakka! Ikuisuusprojekti, jota on kiva pyöritellä kun ei tiedä mitä muuta tekisi. Saa nähdä valmistuuko ikinä. :)Torstaina kävin myös kipaisemassa Kemin Valtakadun Käsityöpuotista loput tavarani pois. Oli hieman surullista nähdä aiemmin täpötäynnä ollut liike täysin riisuttuna tavaroista. Itkuilta tosin säästyttiin pakkaushulinan keskellä, ja viinerikahvit kruunasi koko homman. Kiitos paljon Tupulle yhteisistä vuosista, ja yhteistyö kyllä jatkuu vastasuudessakin! :)
Nyt pitää alkaa räjäyttämään työpöytä ja laittaa ompelukone laulamaan. Useampi pikkupöllö jo odottaa ompelemistaan!
Nyt pitää alkaa räjäyttämään työpöytä ja laittaa ompelukone laulamaan. Useampi pikkupöllö jo odottaa ompelemistaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti